Auki avaaminen eettisesti tärkeää

Tämän vuoden (2018) eettisiin kysymyksiin perehtyneessä jäsenillassa käsittelimme tiimicoachingia ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Keskustelu oli vilkasta ja erittäin hyviä näkökulmia nousi esille. Yksi tärkeä teema oli auki avaaminen. Jäin miettimään tätä teemaa tarkemmin eettisten periaatteiden näkökulmasta.

Auki avaaminen voidaan laajasti katsoen ymmärtää coachin omaan toimintaan liittyvänä auki avaamisena mutta myös coachattavien toimintaan liittyvänä auki avaamisena.

Eettisesti on tärkeää, että coach avaa auki, mikä hänen roolinsa ja tehtävänsä on, miten hän toimii ja pyrkii auttamaan asiakasta ja millä periaatteilla hän toimii. Tällainen perusperiaatteiden auki avaaminen on hyvää ammatillista toimintaa. Lisäksi se rakentaa luottamusta ja luo hyvän pohjan yhteistyölle.

Auki avaaminen tuo esille myös mahdollisuuksien ja rajojen välisen eron. Toisin sanoen, sen avulla coach voi auttaa sanoittamaan odotuksia, hiljaisia toiveita ja piilossa olevia tarpeita. Yhtä lailla, kun hän voi auttaa pohtimaan, mikä annetuissa raameissa on mahdollista saavuttaa. Ammattieettisesti on tärkeää, että coach myös uskaltaa nostaa esille rajat ja mahdolliset esteet.

Coachattavien toiminnan auki avaaminen on mielenkiintoinen kysymys myös eettisesti. Minkälainen auki avaaminen voi auttaa huomaamaan toimimattomia kohtia ja minkälainen taas sulkee yhteyden? Missä kohtaa asioiden auki avaaminen on prosessia eteenpäin vievää ja missä ei?

Luonnollisesti vuorovaikutustyössä koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu omien interventioiden seurauksena. Karrikoiden hyväkin väliintulo voi aiheuttaa ikäviä seuraamuksia huonosti ajoitettuna – ja päinvastoin ”huono väliintulo” hyvän lopputuloksen hyvin ajoitettuna.

Lähtökohtaisesti voidaan kuitenkin ajatella, että coachien ammattieettiseen toimintaan kuuluu pohtia tarkkaan, missä kohtaa ja mitä auki avaa ja mitä ei. Turha varovaisuus ei auta, mutta joskus maltti on valttia. Karrikoiden voitanee sanoa: Jos coachilla ei ole aikaa päättää, turha aloittaa edes avaaminen. Ja jos coachilla ei ole taitoa sulkea jotain prosessia, sellaista ei kannata avata.

Satu Kaski coach (PCC) ja eettisen työryhmän jäsen

Eettisyys ammatilliseksi menestystekijäksi

Eettisyys ei ole mikään erillinen saareke coachingin ja mentoroinnin kentässä. Mitä enemmän coaching-ammattilaiset löytyvät yhteistä maaperää vastuulliselle toiminnalle, sen parempi.

Eettisyys ei ole mikään erillinen saareke coachingin ja mentoroinnin kentässä. Mitä enemmän coaching-ammattilaiset löytyvät yhteistä maaperää vastuulliselle toiminnalle, sen parempi. Yhteinen käsitys eettisyydestä ja siihen sitoutuminen tukee kaikkia coaching-ammattilaisia ja mentoreita.

Eettisyyttä on tarkasteltu jo useiden vuosien ajan ja tähän on olemassa selviä ohjeita ja ajatuksia. Kun eettiset kysymykset käännetään tiimikontekstiin, eettiset kysymykset muuttavat osittain muotoaan. Tiimicoachingin etiikasta ei myöskään ole juuri lainkaan suuntaviivoja.

Ammatillista toimintaa kohti

Suomen Coaching-yhdistys järjesti yhdessä ICF:n ja EMCC:n kanssa jäsenillan ’Eettisyys ammatilliseksi menestystekijäksi.
Illan aikana pohdimme tiimicoachingin eettisyyttä kolmesta eri näkökulmasta. Nämä olivat: fokus tavoitteessa ja perustehtävässä, fokus dialogin ja reflektion mahdollistamisessa sekä coachina kehittyminen.

Fokuksen ollessa tavoitteessa ja perustehtävässä, on olennaista pohtia, kuka on coachingin asiakas ja mikä coachingin tavoite on. Eri asianosaisten kanssa on syytä käydä läpi sopimuksen sisältö. Kun käännämme fokuksen dialogiin ja reflektion mahdollistamiseen, tärkeiksi kysymyksiksi muodostuvat läpinäkyvyys ja sen lisääminen sekä omien ammatillisten rajojen tunnistaminen.  Tärkeää on myös tuoda esiin se, että coachin tehtävänä on vastata prosessista, ei ottaa johtajuutta itselleen.

Matka eettisesti kestävään ammattilaisuuteen

Kolmas tiimicoachingin eettinen näkökulma kohdentui coachina kehittymiseen. Coachin on tärkeä miettiä sitä, millä tavalla omaa ammatilista osaamista ja työkykyisyyttä ylläpidetään. Tarve coachin kehittymiselle on ilmeinen, sen sijaan se, minkälaisia tukimuotoja tarvitaan. Nykyisiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi coachille maksettu coach, vertaiscoaching sekä coaching supervision.

Illan aikana käydyt keskustelut sekä olemassa olevan ryhmäcoachingin eettisyyteen liittyvän olemassa olevan materiaalin vähyys osoittivat, että keskustelua tiimicoachingin eettisistä kysymyksistä tarvitaan kipeästi. Oletettavaa on, että tiimicoachingin käyttö tulee lisääntymään nykyisestä. Erityisesti tämä trendi on havaittavissa johtoryhmien tasolla. Tässä kehityksessä coachien on olennaista olla mukana.

Tämä blogi on koostettu jäsenillan kouluttajan Vesa Ristikankaan esityksen pohjalta.

Peter Peitsalo
Eettisen toimikunnan puheenjohtaja,
executive coach & trainer