Ajankohta: 11.9.2023, klo 17-18; HUOM! Webinaari toteutetaan englanniksi.
Ilmoittautuminen: ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt!
Becoming the ultimate professional coach: Critical reflection, ethical integrity and coach maturity – Webinaari Wendy-Ann Smith and Jonathan Passmoren kanssa
If we were to ask the question ”Are you an ethical coach?” Then ”Yes”, is of course our initial answer. We like to believe we are. Yet the coaching landscape, like all of life, is fluid and so our thinking and practices are required to be continuously challenged.
Ethics is fundamental to who we are as people, how we work with and serve others. How we show up!!
And coaching, a relatively new and diverse helping field of practice, with influences from a broad range of domains, has struggled to find its legitimacy: ethics helps towards that desired outcome.
Wendy-Ann Smith and Jonathan Passmore will discuss ethical practice, maturity and coaching with professional integrity based on their latest publication: The Ethical Coaches’ Handbook: A Guide to Developing Ethical Maturity in Practice with the voices of leading names in the field of coaching, scholarship, and ethical thinking.A vital resource for coaches no matter your coaching philosophy, training, or experience. One step towards supporting coaching and coaches to find legitimacy and develop into an ever more mature practice.
What do you need to let go of, in service of increasing your ethical sensitivity and acuity?
Bios
Wendy-Ann Smith, is a coaching psychologist, co-founder of the Coaching Ethics Forum and Visiting Fellow, Centre for Positive Psychology, Buckinghamshire New University, UK and Ethics group discussion lead at the Institute of Coaching. Her recent publications are: Positive Psychology Coaching in the Workplace (2021) and The Ethical Coaches’ Handbook: A Guide to Developing Ethical Maturity in Practice (publication 2023), and Ethical Case Studies for coach development and practice: A Coach’s Companion (Forthcoming, late 2023) she has also authored various chapters on coaching psychology and positive psychology. Wendy-Ann regularly coaches a small number of one-to-one clients. She designs and delivers lectures, trainings and workshops internationally in a variety of settings including universities. Her interest is supporting the development of coaches through coaching psychology, positive psychology, and increasing ethical awareness in practice.
Jonathan Passmore is professor of Coaching at Henley Business school, SVP at a digital coaching provider and past Chair of the British Psychological Society Division of Coaching Psychology. He has previously worked for PWC, IBM and OPM and is listed as one of the Top 20 coaches in the world on the Global Gurus list. Jonathan has published widely including 40 books and over 200 scientific papers and book chapters, his titles include The Coaches Handbook and Becoming a Coach: The Essential ICF Guide.
Illan teemana on coachien ja mentoreiden työssään kohtaamat eettiset haasteet. Eettiset kysymykset ovat tilanteita, joissa coach/mentori joutuu miettimään, onko hänen toimintatapansa oikein/väärin tai hyväksyttävää/kiellettyä.Tilaisuuden tavoitteena on oppia tunnistamaan eettiset dilemmat ja löytämään niihin ammattimaisia ratkaisuja.
Aloitamme eettisen illan Ainokaisa Saarisen alustuksella teemaan ja Peter Peitsalon pohdinnalla siitä, miksi eettisyys on tärkeää coachin ja mentorin työssä. Virityksen jälkeen jalkaudumme ryhmiin keskustelemaan kevään kyselyssä kerätyistä käytännön case-esimerkeistä. Yhteistä pohdintaa, oppeja ja oivalluksia fasilitoi Tuula Nurmiluoto.
Illan aikana on tilaisuus myös jakaa omia kokemuksia kohtaamistamme eettistä kannanottoa vaativista tilanteista sekä oppeja ja hyviä käytäntöjä niiden ratkaisemiseksi.
Tervetuloa eettisten kysymysten ääreen jakamaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä!
Eettinen ilta! Vuoden 2021 Eettinen ilta järjestetään 23.8.21 klo 17.00-19.00. Tilaisuus toteutetaan verkossa ja tarkempi kutsu sekä ilmoittautumislinkki julkaistaan myöhemmin.
Jaa kokemuksesi coachien ja mentorien kohtaamista eettisistä haasteista!
Coachingin ja mentoroinnin eettinen toimikunta kerää coachien ja mentorien kokemuksia eettisistä dilemmoista/haasteista, joita työssä kohdataan. Käytännössä eettiset kysymykset ovat sellaisia, joissa coach/mentori joutuu miettimään, onko hänen toimintatapansa oikein/väärin tai hyväksyttävää/kiellettyä. Jaa oma kokemuksesi anonyymisti ja olet mukana kehittämässä coachingin ja mentoroinnin eettistä toimintaa. [siirry kyselyyn tästä!]
Eettinen toimikunta järjesti syyskuun alussa jäsentilaisuuden teemalla Happinaamari ensin itselle – Menestys perustuu hyvinvointiin. Jäsenillassa pohdittiin asioita, jotka syövät hyvinvointia, ja niitä asioita, joista coachin oma hyvinvointi rakentuu.
Coachin työskennellessä asiakkaiden kanssa, hänen tavoitteensa ovat asiakkaan ajattelun kehittymisessä ja hän on asiakkaan kehittymisen palveluksessa. Coach auttaa menemään eteenpäin niissä asioissa, joihin hänet on haluttu mukaan.
Oman tilan tunnistaminen
Jotta coaching-työtä voi tehdä ammattimaisesti ja eettisesti hyvin, on coachin osattava tunnistaa ne itsensä liittyvät ongelmat, jotka saattavat heikentää omaa toimintakykyä tai haitata coaching-työtä ja ammatillisia coaching-suhteita. Tunnistamisen lisäksi hänen on osattava hakea apua ja ryhdyttävä toimenpiteisiin taatakseen sen, että asiakas saa sopimuksen mukaista coachausta. Jos tilanne sitä vaatii, on coachilta löydyttävä rohkeutta joko keskeyttää coaching-suhde tai jopa päättää se.
Coaching työnä on vaativaa. Asiakkailla on erilaisia tunnekuormia, jotka nousevat esiin coachingin aikana, esimerkiksi häpeää, syyllisyyttä, epäonnistumisen pelkoa ja turhautumista. Coachin on kiinnitettävä huomiota, miten tunteet resonoivat hänessä itsessään, tiedostettava niiden vaikutukset ja pystyttävä käsittelemään niitä muualla. Coachin on vaikea kuunnella coachattavaa kokonaisvaltaisesti, jos omat ajatukset, haasteet ja tunteet nousevat pintaan ja kuormittavat ajattelua. Silloin on osattava kysyä itseltä, voiko coaching-prosessia jatkaa asiakkaan kanssa. On kyettävä toimimaan eettisesti oikealla tavalla.
Ennakoimattomuus ja rajojen löytäminen
Eettisen toimikunnan jäsenillassa osallistujat kertoivat, että coachin omaa hyvinvointia kyseenalaistavat ja uhkaavat mm. se, että työ hajoaa moneen suuntaan, päivät ovat sirpaleisia, mikä aiheuttaa myös sen, että perättäiset työtehtävät ja asiat saattavat poiketa toisistaan merkittävällä tavalla, ja niihin tarttuminen on vaativampaa kuin samankaltaisiin asioihin. Coach saattaa olla liian monessa mukana niin coachina, yrittäjänä kuin yksityiselämässä, eikä hän välttämättä osaa tai pysty ennakoimaan asioiden kuormittavuutta etukäteen. Coach saattaa myös jopa kyseenalaistaa omaa osaamistaan, ammattitaitoaan ja riittävyyttään.
Omien rajojen tunnistaminen on coachin tärkeä ominaisuus, on sitten kyse oman työn ja energiatason johtamisesta tai yhteydenottoihin vastaamisesta. On hyvä löytää oma tapa toimia riippumatta siitä, onko kyseessä sähköposteihin vastaaminen, asiakastapaamiseen valmistautuminen tai oman ajankäytön hallinta.
Moni coach työskentelee yrittäjänä, hänellä voi olla epävarmuutta tulevien asiakkaiden riittävyydestä, ja hän joutuu punnitsemaan omaa toimeentuloaan. Niin nykyiset kuin potentiaaliset asiakkaat saattavat lähettää sähköpostia myöhään illalla ja viikonloppuina. He odottavat nopeita ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin, jotka vaatisivat pidempää paneutumista. Onko viesteihin vastattava heti vai riittääkö, että vastaa itselleen sopivan ajan kuluessa, joka saattaa olla seuraavana päivänä tai vasta muutaman päivän kuluttua? Se on jokaisen oman harkinnan varassa, eikä siihen ole yhtä oikeaa vastausta.
Motivoituminen, vastuuntunto ja osaaminen
Coaching itsessään on arvokasta ja merkityksellistä työtä, ja asiakaskohtaamiset ovat kiinnostavia ja hienoja – nämä seikat jo itsessään antavat motivaatiota työlle. Vastuuntuntoinen coach huolehti omasta jaksamisestaan. Hänellä on kollega- tai muu verkosto, jonka kanssa peilata ja sparrailla omaa työtään ja tuulettaa ajatuksiaan. Coachille merkittäviä kontakteja ovat myös oma mentor coach ja tai coaching supervisor.
Coachin on tärkeä pitää huolta omasta osaamisestaan. On hyvä myös muistuttaa itseään, mitä kaikkea jo osaa, koska monesti, kun osaaminen muuttuu syväksi taidoksi, ei enää itse tiedosta, mitä kaikkea osaakaan. Näitä asioita voi myös pohtia omien tukihenkilöiden kanssa.
Omat tavoitteet ja itsenäisyys
Tavoitteita on monenlaisia ja niitä voi mitata eri tavoin: esimerkiksi taloudelliset, euromääräiset mittarit, arvojen ja oman ajankäytön mukaiset mittarit ja myös pohdinnat siitä, ovatko esimerkiksi asiakas-caset kuormitukseltaan coachille itselleen sopivia. Niitä tavoitteita, joita ei voi määrällisesti mitata, voi arvioida ja reflektoida, jotta voi koko ajan kehittyä omassa työssään.
Itsenäisyys ja yhteenkuuluvuus ovat tunteita, jotka syntyvät ihmisessä itsessään. Monelle yksinyrittäjälle on tärkeää, että on vertaisia, joiden kanssa sparrailla asioita – joku tarvitsee yhden, joku useamman tai yhteisön.
Itsenäisyys näkyy monelle mahdollisuutena järjestellä omia töitä, päättää työajoista ja -tavoista, valita omat asiakkaat ja asiakasmäärät.
Palaute
Rakentavaa palautetta saa pyytämällä palautetta muilta. Palautetta voi myös lukea coachauksessa tai koulutuksessa vallinneesta tunnelmasta ja sanattomasta viestinnästä. Myös coachin oma sisäinen tunne onnistumisesta on merkittävässä roolissa: kun kokee onnistuneensa, on saavuttanut jotain. Kannattaa harjoitella positiivisen palautteen vastaanottamista – silloin siitä saa enemmän tyydytystä.
Muutama vinkki oman hyvinvoinnin lisäämiseksi
Kirjoita menneitä onnistumisia vihkoon ja luo itsellesi tulevia onnistumisen mahdollisuuksia.
Pidä onnistumis- ja/tai kiitollisuuspäiväkirjaa.
Tunnista, mitkä asiat ovat sellaisia, joiden parissa palaudut.
Tee jotain, joka on vain sinua varten
Työhyvinvointi on investointi omaan itseen.
Coachingin ja mentoroinnin eettinen toimikunta on ICF Finland ry:n, EMCC Finland ry:n ja Suomen coaching-yhdistyksen yhteinen coachingin ja mentoroinnin eettisiä periaatteita edistävä ja valvova toimielin. toimikunnan tarkoituksena on edistää ja valvoa coachingin ja mentoroinnin eettisyyttä ja ammattimaista toimintaa, ylläpitää keskustelua sekä tarvittaessa ratkaista coaching- ja mentorointitoimintaan liittyviä ristiriitatilanteita.
Kirjoittaja: Annele Aarni-Wiklund, Suomen Coaching-yhdistyksen puheenjohtaja. Teksti on alun perin julkaistu Suomen Coaching-yhdistyksen verkkosivuilla.
Coachien ja mentorien tärkein työkalu on oma persoona, josta huolehtiminen luo edellytykset työssä onnistumiselle. Kuormitustekijöiden tunnistaminen, ja näiden työstäminen on myös coachien ja mentorien eettinen velvoite. Voidaksemme auttaa asiakkaitamme, on meidän huolehdittava jatkuvan osaamisen kehittämisen ohella myös oman työkyvyn ylläpidosta.
Suomen coachingin ja mentoroinnin eettisen toimikunnan järjestämässä webinaarissa syvennytään hyvinvoinnin kysymyksiin unohtamatta ammatillista kehittymistä.
Eettisyys mielletään coachingissa ja mentoroinnissa usein joksikin etäiseksi, mutta välttämättömäksi asiaksi, joka jollain tapaa määrittelee sitä, mikä on “oikein” tai “tavoiteltavaa”. Kaikkea muuta! Eettisyys ja eettiset ohjeet ovat keskeisimpiä asioita, joilla coachit ja mentorit voivat varmistaa työnsä laadun ja siten myös asiakkaan onnistumisen oman bisneksensä kukoistamisen.
Mutta mitä eettisyys oikein on? Kysytäänpä, mitä eettisen toimikunnan edustajat tästä ajattelevat.
Katri Sipilä: Eettisyys on ammattimaisen coachina ja mentorina toimimisen perusta ja laaja käsite. Siihen liittyy niin luottamuksellisuus, intressikonfliktien välttäminen ja epäsopivasta toiminnasta pidättäytyminen, kuin yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tunnistaminen ja edistäminen. Eettisesti toimiva coach ja mentori myös kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan ja käsittelee eettisiä kysymyksiä ja mahdollisia ongelmia työnohjaajansa/supervisorinsa kanssa.
Peter Peitsalo: Luottamuksellisuus on myös minusta yksi olennaisimmista eettisyyteen liittyvistä näkökulmista. Uskaltaisiko jopa ehdottaa, että luottamuksellisuus on ydin, jolle coachingin etiikka rakentuu? Ajatellaanpa esimerkiksi jatkuvaa kehittymistä tai asiakkaan edun mukaista toimintaa. Jos asiakkaamme pystyvät luottamaan siihen, että me coacheina pyrimme aina kohti asiakkaan hyvää, he pystyvät paremmin nostamaan käsittelyyn omia tavoitteiden eteen asettuvia haasteitaan.
Ainokaisa Saarinen: Haluaisin nostaa esiin myös – mentorin, coachin tai coaching-yrityksen – maineen. Toisin kuin brändi tai imago, josta palvelun tarjoaja voi ainakin osittain päättää itse, maine syntyy asiakkaiden ja muiden sidosryhmien arvioimana, kertomana ja ajattelemana. Siksi onkin hyvä miettiä, mitä vaikkapa coachin hyvään maineeseen kuuluu. Mikä saa asiakkaan arvostamaan coachia? Mistä syntyy se, että hänestä asiantuntijana puhutaan hyvää ja hänen kanssaan halutaan työskennellä? Parantaako eettinen toiminta coachin/mentorin mainetta?
Olen itse vakuuttunut siitä, että Peterin mainitsema luottamus on osa tätä, samoin kuin muu eettinen ja vastuullinen toiminta, mukaan lukien luottamuksellisuuden. Parasta maineenhallintaa on siis se, että toimitaan luottamusta herättävällä tavalla. Se toimii pohjana kaikelle muulle, esim. vaikuttavuudelle, jota asiakkaan ajattelukumppanina yhdessä tavoittelemme.
Katri Sipilä: Olen samaa mieltä Ainokaisan kanssa. Maine syntyy teoista ja toiminnasta. Hyvä maine on parasta markkinointia coachille/mentorille. Vastuullinen ja luottamusta herättävä toiminta on perusta myös taloudellisesti kannattavalle coaching/mentorointitoiminnalle. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa, mutta sen voi menettää nopeasti epäeettisellä toiminnalla.
Peter Peitsalo: Nyt ollaan ihan asian ytimessä. Coaching ja mentorointi ovat pitkälti maineammatteja, jossa omilla valinnoilla ja teoilla on hurjan iso merkitys.
Katri Sipilä: Eettisesti toimiva coach/mentori toimii aina asiakkaansa edun mukaisesti, mutta varmistaa samalla, että ne eivät vahingoita mahdollisen sponsorin etuja. On tärkeää, että coach/mentori haluaa aina vilpittömästi auttaa asiakasta. Eettisten pohdintojen äärelle joudutaan, jos asiakas toimii työnantajansa tai muun sponsorin etujen vastaisesti. Vastaava ristiriita syntyy, jos sponsori vaatii yksityiskohtaista tietoa luottamuksellisista asiakaskeskusteluista.
Ainokaisa Saarinen: Juuri niin, Katri. Sponsorin, eli asiakkaan esimiehen tai coachingin maksajan, rooli on tärkeää määritellä selvästi. Parhaiten se tapahtuu yhteisessä tapaamisessa asiakkaan, sponsorin, ja coachin välillä ennen varsinaisten coachingin aloittamista. Minusta hyvä työväline tässä on eettinen ohjeisto, johon coach/mentori on sitoutunut. Sen esittelyä asiakkaalle ja sponsorille pidän tärkeänä. Sen avulla keskusteluun nousee mm. teidän molempien mainitsema luottamuksellisuus, joka asiakkaan ja coachin/mentorin välisiä keskusteluita koskee.
Katri Sipilä: Eettinen toiminta edellyttää myös, että coach/mentorilla ei ole omia taloudellisia tai muita henkilökohtaisia intressejä liittyen asiakasyrityksen tai asiakkaan toimintaan. Intressiristiriidat syntyvät usein arkisista asioista, joiden tunnistaminen vaatii coachilta/mentorilta herkkyyttä eettiselle pohdinnalle ja kanttia kieltäytyä toimeksiannosta, jossa ristiriitoja voisi syntyä.
Kuten keskustelusta tulee hyvin esille, eettisyys on coachingissa ja mentoroinnissa hyvinkin käytännönläheinen asia, joka näkyy paitsi meidän ammattilaisten ajattelussa, myös teoissa. Eettisesti toimiva coach/mentori pystyy paitsi toimimaan asiakkaansa parhaaksi samalla omaa asiantuntijabrändiään vahvistaen. Mistään vähäpätöisestä asiasta ei siis ole kyse!
Keskustelu eettisyydestä voi jatkua esimerkiksi somessa tunnisteella: #eettinentoimikunta
European Mentoring and Coaching Councilin Suomen yhdistys vietti 10-vuotisjuhliaan Kilta-salissa Helsingissa lokakuun lopussa. Seminaarin teemana oli mentorointi ja coaching digitaalisessa maailmassa. Paikan päällä oli suuri joukko osallistujia. Aihe oli sananmukaisesti maailmoja syleilevä. Selvisi, että digitaalinen teknologia on resurssi, joka on kaikkialla. Tuon esille vasta muutamia eettisiä kysymyksiä, keskustelu jatkukoon!
Tämän hetken maailma, jossa digitaalisessa muodossa oleva informaatio singahtelee hetkessä toisesta paikasta toiseen, on vielä kompleksisempi kuin luulemme: SITRAn yliasiamies Mikko Kosonen totesi, että koko johtaminen on muuttunut. Parhaita käytäntöjä ei enää voi mallintaa, on käytettävä omaa tilannekohtaista harkintaa. Emme mentoreina ja coacheina voi olla kaikkitietäviä emmekä saa hyväksyä myöskään asiakkaidemme kaikkitietävyyttä, on opittava kuuntelemaan yhtä aikaa monia täysin vastakkaisia kantoja, joista joku aivan yllättävä voi olla oikeassa.
Meidän on kysyttävä miten ihminen saa enemmän irti digitaalisesta teknologiasta: Kasvatustieteiden professori Raija Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta totesi, että robotteja ja koneälyä jo on, mutta tärkeintä on kysyä miten ja mistä ihmiset hankkivat tietotekniseen ongelmanratkaisuun tarvittavan osaamisen. Mentoreita ja coacheja tarvitaan, kun yritykset selvittävät yksityiskohtaisesti, missä teknologiaan liittyviä osaamistarpeita oikeastaan on ja miten osaamista pitäisi kehittää. Ongelman ydin voi olla se, että resursseja kyllä on, mutta niitä ei osata soveltaa. Tai se, että työntekijöiltä puuttuu ryhmätyöskentelyn taidot, kyky ratkaista tiiminä asiakkaan ongelmia. Tai se, että yksittäiset työntekijät eivät sitoudu muutokseen, joka ei ole heille itselleen mielekäs.
Mentoreiden ja coachien on käytettävä digitaalista teknologiaa niin, että se saavuttaa ja ympäröi asiakkaat: Johtaja Anne Ribbers eCoachProsta Hollannista puhui e-coachingin ja yliopettaja Irja Leppisaari Centria-ammattikorkeakoulusta e-ryhmämentoroinnin työkäytännöistä. Kokeilemalla ja tutkimalla oppii! Rakenna sanomasi oikealla tavalla. Muuta dialogin muotoa. Saavuta asiakas käyttämällä niitä välineitä, joita asiakas pitää hyvinä. Tue asiakasta ympäröimällä hänet sanomilla. Käytä ryhmää edistämään oppimista.
Ja vielä kerran eettinen strategia: ole joustava, ole oppija, hanki erilaista tietoa, käytä erilaisia välineitä. Ole läsnä ja tue!
Kirjoittaja Tiina Rautkorpi on yhteiskuntatieteiden tohtori, viestinnän ja työelämän tutkija-kouluttaja ja eettisen työryhmän jäsen. Blogi on ensimmäisen kerran julkaistu 23.11.2018 .
Tämän vuoden (2018) eettisiin kysymyksiin perehtyneessä jäsenillassa käsittelimme tiimicoachingia ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Keskustelu oli vilkasta ja erittäin hyviä näkökulmia nousi esille. Yksi tärkeä teema oli auki avaaminen. Jäin miettimään tätä teemaa tarkemmin eettisten periaatteiden näkökulmasta.
Auki avaaminen voidaan laajasti katsoen ymmärtää coachin omaan toimintaan liittyvänä auki avaamisena mutta myös coachattavien toimintaan liittyvänä auki avaamisena.
Eettisesti on tärkeää, että coach avaa auki, mikä hänen roolinsa ja tehtävänsä on, miten hän toimii ja pyrkii auttamaan asiakasta ja millä periaatteilla hän toimii. Tällainen perusperiaatteiden auki avaaminen on hyvää ammatillista toimintaa. Lisäksi se rakentaa luottamusta ja luo hyvän pohjan yhteistyölle.
Auki avaaminen tuo esille myös mahdollisuuksien ja rajojen välisen eron. Toisin sanoen, sen avulla coach voi auttaa sanoittamaan odotuksia, hiljaisia toiveita ja piilossa olevia tarpeita. Yhtä lailla, kun hän voi auttaa pohtimaan, mikä annetuissa raameissa on mahdollista saavuttaa. Ammattieettisesti on tärkeää, että coach myös uskaltaa nostaa esille rajat ja mahdolliset esteet.
Coachattavien toiminnan auki avaaminen on mielenkiintoinen kysymys myös eettisesti. Minkälainen auki avaaminen voi auttaa huomaamaan toimimattomia kohtia ja minkälainen taas sulkee yhteyden? Missä kohtaa asioiden auki avaaminen on prosessia eteenpäin vievää ja missä ei?
Luonnollisesti vuorovaikutustyössä koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu omien interventioiden seurauksena. Karrikoiden hyväkin väliintulo voi aiheuttaa ikäviä seuraamuksia huonosti ajoitettuna – ja päinvastoin ”huono väliintulo” hyvän lopputuloksen hyvin ajoitettuna.
Lähtökohtaisesti voidaan kuitenkin ajatella, että coachien ammattieettiseen toimintaan kuuluu pohtia tarkkaan, missä kohtaa ja mitä auki avaa ja mitä ei. Turha varovaisuus ei auta, mutta joskus maltti on valttia. Karrikoiden voitanee sanoa: Jos coachilla ei ole aikaa päättää, turha aloittaa edes avaaminen. Ja jos coachilla ei ole taitoa sulkea jotain prosessia, sellaista ei kannata avata.
Satu Kaski coach (PCC) ja eettisen työryhmän jäsen
Eettisyys ei ole mikään erillinen saareke coachingin ja mentoroinnin kentässä. Mitä enemmän coaching-ammattilaiset löytyvät yhteistä maaperää vastuulliselle toiminnalle, sen parempi.
Eettisyys ei ole mikään erillinen saareke coachingin ja mentoroinnin kentässä. Mitä enemmän coaching-ammattilaiset löytyvät yhteistä maaperää vastuulliselle toiminnalle, sen parempi. Yhteinen käsitys eettisyydestä ja siihen sitoutuminen tukee kaikkia coaching-ammattilaisia ja mentoreita.
Eettisyyttä on tarkasteltu jo useiden vuosien ajan ja tähän on olemassa selviä ohjeita ja ajatuksia. Kun eettiset kysymykset käännetään tiimikontekstiin, eettiset kysymykset muuttavat osittain muotoaan. Tiimicoachingin etiikasta ei myöskään ole juuri lainkaan suuntaviivoja.
Ammatillista toimintaa kohti
Suomen Coaching-yhdistys järjesti yhdessä ICF:n ja EMCC:n kanssa jäsenillan ’Eettisyys ammatilliseksi menestystekijäksi. Illan aikana pohdimme tiimicoachingin eettisyyttä kolmesta eri näkökulmasta. Nämä olivat: fokus tavoitteessa ja perustehtävässä, fokus dialogin ja reflektion mahdollistamisessa sekä coachina kehittyminen.
Fokuksen ollessa tavoitteessa ja perustehtävässä, on olennaista pohtia, kuka on coachingin asiakas ja mikä coachingin tavoite on. Eri asianosaisten kanssa on syytä käydä läpi sopimuksen sisältö. Kun käännämme fokuksen dialogiin ja reflektion mahdollistamiseen, tärkeiksi kysymyksiksi muodostuvat läpinäkyvyys ja sen lisääminen sekä omien ammatillisten rajojen tunnistaminen. Tärkeää on myös tuoda esiin se, että coachin tehtävänä on vastata prosessista, ei ottaa johtajuutta itselleen.
Matka eettisesti kestävään ammattilaisuuteen
Kolmas tiimicoachingin eettinen näkökulma kohdentui coachina kehittymiseen. Coachin on tärkeä miettiä sitä, millä tavalla omaa ammatilista osaamista ja työkykyisyyttä ylläpidetään. Tarve coachin kehittymiselle on ilmeinen, sen sijaan se, minkälaisia tukimuotoja tarvitaan. Nykyisiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi coachille maksettu coach, vertaiscoaching sekä coaching supervision.
Illan aikana käydyt keskustelut sekä olemassa olevan ryhmäcoachingin eettisyyteen liittyvän olemassa olevan materiaalin vähyys osoittivat, että keskustelua tiimicoachingin eettisistä kysymyksistä tarvitaan kipeästi. Oletettavaa on, että tiimicoachingin käyttö tulee lisääntymään nykyisestä. Erityisesti tämä trendi on havaittavissa johtoryhmien tasolla. Tässä kehityksessä coachien on olennaista olla mukana.
Tämä blogi on koostettu jäsenillan kouluttajan Vesa Ristikankaan esityksen pohjalta.
Peter Peitsalo Eettisen toimikunnan puheenjohtaja, executive coach & trainer
”Keskustelimme yksityiselämän ongelmistani. Sain siihen tukea, mutta työni suhteen olen samassa jamassa, vaikka siihen toivottiin muutosta”. ”Tehtiin meille 360, mutta en minä siitä mitään hyötynyt”
Kuulostaako tutulta? Joskus ammatticoachit joutuvat tilanteisiin, joissa kuulevat asiakkaan tuovan esille aiemmin heidän kanssaan työskentelevän coachin tekemisiä. Joskus jopa tavoilla, mikä herättää hämmennystä ja ihmetystä.
Onko kollega toiminut ammatillisesti sopimuksen mukaisesti auttaen asiakasta pääsemään tavoitteisiin, jotka toimeksi annon alussa on asetettu? Onko kollega raportoinut asianmukaisesti käyttämiensä menetelmien tulokset?
Ovatko esille tulleet asiat sellaisia, joihin coachin tulee pysähtyä vai antaa olla? Ammattieettinen toiminta on läsnä kaikessa coachin toiminnassa, mutta etupäässä sitä pohditaan vain poikkeustilanteissa. Tilanteissa, jotka särähtävät omaan korvaan.
Ammattieettisesti korkeatasoiseen toimintaan kuuluu myös toisen tekemän työn arvostaminen ja kunnioittaminen.
Ammattimaiseen toimintaan kuuluu se, että coach auttaa asiakasta pohtimaan esimerkiksi mikä merkitys asiakkaan esille tuomilla asioilla on hänelle. Lämpimikseen harvemmin coachingissa asioita puhutaan. Se, tartutaanko niihin, kertoo enemmänkin siitä, minkä coach määrittelee tärkeäksi.
Kun epäily herää, se ei tarkoita, että kyse olisi ammattieettisesti kyseenalaisesta toiminnasta, mutta se nostaa esille pohdinnan myös ammattieettisesti tai ainakin olisi hyvä nostaa. Mikäli ammattieettinen toiminta mietityttää, sen kanssa ei tarvitse olla yksin. Sitä varten olemme perustaneet coachien ja mentoreiden ammattieettisen toimikunnan, joka auttaa sinua ammattieettisiin kysymyksiin liittyvässä pohdinnassa.
Satu Kaski
PsT, coach, PCC
(Blogi julkaistu alunperin ICF Finlandin sivuilla)
