Työnohjauksen maailmassa työn ohjaajan oma työnohjaus eli toto on muodostunut vakiintuneeksi tavaksi ylläpitää ja kehittää omaa ammatillista osaamista. Coaching-kentässä vastaava menetelmä tunnetaan nimellä coaching supervision eli coachingin työnohjaus – tuttavallisemmin coto.
Coachingin työnohjaus eli coto on coachin ja coachingin työnohjaajan välistä keskustelua, jossa keskitytään coachin osaamisen kasvattamiseen ohjaamalla coach reflektoimaan omaa toimintaansa asiakkaidensa kanssa (Clutterbuck, 2014).
Cotossa siis syvennytään reflektoimaan seitsemän eri keskustelun kautta coachin ymmärrystä suhteestaan coachattavaan.
- Coachin keskustelu itsensä kanssa ennen coach-istuntoa.
- Coachattavan keskustelu itsensä kanssa ennen istuntoa.
- Coachin sisäinen puhe istunnon aikana.
- Varsinainen coachin ja coachattavan välinen puhuttu keskustelu.
- Coachattavan sisäinen puhe istunnon aikana.
- Coachin reflektio istunnon jälkeen.
- Coachin asiakkaan reflektio istunnon jälkeen.
Miksi Cotoa tarvitaan?
Coachingin työnohjauksen hyödyt heijastuvat koko coachingin ammatilliseen systeemiin: yksilöihin, ryhmiin ja laajemmin koko coachingkentän ammattilaisiin.
Yksilötasolla: Coto lisää yksittäisen coachin ammattitaitoa ja työhyvinvointia
Ryhmätasolla: Coachingia tilaavat ryhmät ja organisaatiot hyötyvät siitä, jos niiden palkkaamalla coachilla on systeemistä osaamista.
Laajemman systeemin tasolla: Coaching-toimiala hyötyy osaavista coacheista, jotka uskovat jatkuvaan kehittymiseen.
Kuka voi toimia coachingin työnohjaajana?
Suomen Coaching-yhdistyksen verkkokyselyn (2019) mukaan coachit toivoivat coachingin työnohjaajalta oman kokemuksen ja taidon lisäksi näkemyksellisyyttä ohjausprosessin yleisistä tavoitteista, kykyä kuunnella ja havainnoida sekä kykyä antaa kehittävää palautetta.
Lisäksi vastauksissa nousi esille muodollisen työnohjaajakoulutuksen tärkeys:
”Tarvitaan näkemyksellisyyttä ohjausprosessin yleisistä tavoitteista ja merkityksestä, kyvykkyyttä kuunnella ja kuulla laaja-alaisesti sekä auttaa tutkimaan toimintaa coachina. Hänellä tulee olla systeemistä osaamista.”
Voivatko työnohjaajat toimia coacheille työnohjaajina?
Työnohjaajat ovat käyneet pitkän koulutuksen, jossa keskeisenä osaamisalueena on yksilöllisen reflektointiosaamisen vahvistaminen. Työnohjaaja pystyy toimimaan työnohjaajan työnohjaajana eli totona, koska hänellä on koulutuksen lisäksi myös kokemusta työnohjaamisen arjesta.
Saman ehdon tulee myös toteutua coachingin työnohjauksessa. Toimiakseen cotona työnohjaaja tarvitsee kokemusta ja ymmärrystä coachingin arjesta (Standards Australian Guidelines for Coaching in Organisations).
Mikäli käsitys coachingkäytännöistä jää pelkäksi teoriaksi, ilman omakohtaista coaching-osaamista, ei coto tarjoa coachille riittävää mahdollisuutta omaan ammatilliseen kehittymiseen huolimatta siitä, että haastavien asiakaskeissien käsittely mahdollistuisikin.
Tavoitteena parempi työelämä
Coaching ja työnohjaus ovat molemmat vaativia ohjausmuotoja. Molemmat tarvitsevat ammatillisen identiteetin, joka kertyy ohjaustyön kautta.
Kun ohjaustyötä työnohjaa ammattilainen, joka hallitsee varsinaisen ohjausmenetelmän sekä työnohjauksen käytännöt, kaikki voittavat. Parempi ja laadukkaampi työelämä syntyy itsereflektiokyvyn vahvistumisen ja sen myötä laadukkaampien keskustelujen ja kohtaamisten myötä
Artikkeli löytyy kokonaisuudessaan
Artikkeli kokonaisuudessaan on julkaistu Suomen Työnohjaajat ry:n Osviitta-lehdessä nr 4/2019 (sivut 10-13)
Kirjoittaja: Peter Peitsalo, executive coach & trainer, BoMentis Oy